torstai on toivoa täynnä, sanotaan

Oleilu Australiassa alkaa olla puolivälissä. Huhhuijjaa, kylläpä aika menee nopesti. Jotenkin tuntuu, että tuo alkaa olla aika kulunut fraasi, pitänee jättää tästä lähtien mainitsematta koko ajan kulu.

Sepon ottamia kuvia viime viikolopun saarireissulta.
Kuva 1. "Hmmm, täällähän ei olekaan pukukoppia. Mitäs nyt? Menkääs te pojat uimaan, kun teillä on uikkarit valmiiksi jalassa." (ajatuskupla)
Kuva 2. Minä kahlaan, pojat ovat aalloissa.

 Sepon kuvakulma koalasta on parempi. Tässähän sen naama näkyy selvästi.

Nyt on tunnustettava, että välillä on ikävä Suomeen. Siellä on kuitenkin niin kaunista kaikkina vuodenaikoina - ja jokainen niin erilainen, mutta silti kaunis. Olen katsellut FB-kavereiden päivityksiä ruskasta, kuulaista syksyaamuista, marja- ja sienireissuista. Tänä syksynä jäi tuo kaikki väliin. No, eihän kaikkea voi saada, ja onhan täällä paljon muuta sen sijaan. Lämmintä ainakin enimmäkseen. Minua kyllä palelee, jos lämpötila laskee lähelle 20:ta astetta, joten saattaapi olla koettelemus tulla suoraan tammikuun pakkasiin. Pakkanen on vähemmän mukava puoli Suomen talvessa. Kaunista katsella sisällä ollessa, mutta ulos ei aina kehtaisi lähteä kovimmilla pakkasilla.

Tuo koulun käynti on alkanut hieman rassata, kun pitäisi taas pitkästä aikaa osata tehdä tuntisuunnitelmat tarkasti paperille vaihe vaiheelta. En muista milloin olen viimeksi kirjoittanut ihan oikean tuntisuunnitelman paperille. ÄÄK, yleensä minä kasaan tehtävät ja tekstit ja käyn mielessäni läpi järjestyksen ja toimintamallit, joita sitten muuttelen tunnin edetessä riippuen siitä, miten porukka lähtee mukaan minun juttuihin luokassa. Siinäpä vähän "challegea" mulle.
Oikeasti on tosi hyvä kerrata noita perusjuttuja aina välillä, ettei pääse totuus unohtumaan.

Saadakseen kurssin läpi jokaisen on pidettävä puolen tunnin mittainen kielioppiluento ja 3 x 1,5 tunnin oppitunti valitsemastaan aiheesta - fokus kielenoppimisessa, Tehtävien pitäisi harjoittaa opiskelijoiden tarkkuutta ja sujuvuutta kielessä. Vielä eme ole siinä vaiheessa, että joku meistä neljästä yhtä aikaa aloittaneesta olisi päässyt "lauteille". Olemme kuunnelleet ja seuranneet aiemmin aloittaneiden "tunteja" melkein joka kerta.

Viime perjantaina jätin ensimmäisen arvioitavan tehtävämonisteen opettajalle. Kielioppiosio kurssista meni siinä. Saa nähdä, osasinko...

Olen saanut selvitettyä senkin sotkun tuon alennuskortin kanssa. Tutkimukset jatkuu, ja rahat tulee takaisin, jos ennättävät. Nyt minulla kuitenkin on jo se aiemmin puuttunut TTCC-kortti (Tertiary Transport Consession Card), joka on oltava mukana tuon bussilipun ja opiskelijakortin kanssa, jos joku sitä sattuu kysymään. Sillä voin todistaa olevani oikeutettu alennuslippuun julkisissa kulkuvälineissä.