Opiskelun suhteen minulla on ensimmäinen arvioitava tehtävä työn alla. Sain sen opettajalta viime perjantaina, mutta en ole vielä ehtinyt perehtyä tehtäviin niin hyvin, että olisin saanut ne tehtyä. Tarkoitus on saada työ valmiiksi huomiseen mennessä.
Ensimmäinen osio on kielioppia: lauseenjäsennystä ja verbien taivutusta. Yksi tehtävistä on passiivitehtävä. Brasilialainen opiskelutoverini on ihan pihalla, miten passiivi muodostetaan. Minä yritin opettaa hänelle sitä maanantaina, kun hän näytti omaa tehtävämonistettaan minulle ja kertoi, miten vaikeita tehtäviä monisteessa on. No, on tässä itselläkin miettimistä, mikä on lause, virke vai onko fraasi tai mitkä ovat eri apuverbien käyttötavat.
Keskiviikkona oli ihan minisessio opettamista, jokaisen oli pitänyt valmistella jokin kieliopin osa, jota opettaa kuvitteelliselle ryhmälle. Koska meillä menee aika vähän liian nopeasti, me saimme "opettaa" osiomme pareittain toinen toisillemme. Olin valinnut omaksi kielioppiosiokseni monikon muodostuksen.
Olin brasilialaisenTiaran pari, ja täytyy sanoa, että jos en etukäteen olisi tiennyt, mikä on futuuri, en olisi sitä tajunnut hänen selityksestään. Hänen englantinsa on jotain ihan käsittämätöntä välillä. Toivotaan, että hän pääsee opettamaan äidinkielellään englannin sijaan.
Rasmus ja Roni ovat nyt olleet täällä viikon. Paljon on keritty tekemään kaikenlaista. He tulivat torstaina ja heti perjantai-iltapäivällä lensimme Cairnsiin, jossa vietimme koko viikonlopun.
Perjantai-iltana emme ehtineet kuin majoittua ja käydä syömässä. Lauantaiaamuna oli aikainen herätys, kun piti ehtiä laivalle, joka ve meidät Great Barrier Reefille, suurille koralliriutoille.
Lauantai olikin oikein mukava päivä snorklailuineen. Rasmus pääsi meistä ainoana myös sukeltamaan. Ronilla on vähän nuha, niin hän ei saanut sukeltaa. Minä en uskaltaisi ja koska Seppo on sukeltanut aiemminkin, niin hän jäi minun tueksi ja turvaksi snorklaamaan. En ollut sitäkään aiemmin kokeillut. Tykkäsin!
Sunnuntaina menimme uudestaan vesille, mutta eri kohteeseen: vajaan tunnin laivamatka läheiselle saarelle (Fitzroy Island), jossa oli mahdollisuus rantaelämään ja patikointiin. Pakettiin kuului lounas, snorkkeli ja räpylät. Saaren ranta oli periaatteessa hiekkaa, mutta paikoin se oli peittynyt kuolleisiin korallinpalasiin. Ne ovat enimmäkseen valkoisia, muistuttavat luita, mutta niissä on kuvioita kuin fossiileissa. Oli siellä myös simpukankuoria poimittavaksi.
Näistä tulee mulle uudet korut kotimaahan päästyäni. Kirsi varmaan lainaa mulle poraa, jolla saa reiät noihin simpukkakorviksiin..? :)
Aluksi käveltiin patikkareitti ylös näköalapaikalle. Saaren korkein kohta on melkein 300 metriä korkea. Välillä oli rankkaakin nousua pitkin kiviportaita. Ylöspäin mennessä olimme tyynen puolella, joten lämpötila tuntui välillä melkein liiankin kuumalta. Onneksi oli vettä matkassa.
Meidän töissä ja koulussa ollessa pojat ovat nukkuneet ja käyneet kaksistaan kaupungilla ja tässä lähiympäristössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti